Blogi

Henkilöstö ja muutos

Historian suurin rakenteellinen muutos valtakunnassa on nyt menossa junan lailla kohti määräasemaa. Uudistuksen ja muutoksen tavoitteena on hillitä kustannuksia sekä tuottaa tasavertaiset palvelut 18 maakunnassa kaikille tasavertaisesti. Tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveyspalvelut niin perus- kuin erityistasolla sekä saattaa palveluketjut kuntoon välttäen turhaa luukuttamista. Hieno tavoite – siihen voimme varmasti kaikki yhtyä ja pyrkiä. Muutoksessa n. 10 000 henkilön työnantaja tulee vaihtumaan maakunnassamme.

Kuten todettu, valtakunnantasolla muutos koskettaa noin 220 000 palkansaajaa ja maakunnassamme noin 10 000 palkansaajaa. Sote- ja maakuntauudistuksessa henkilöstöä siirtyy maakuntiin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta, palo- ja pelastustoimesta, maatalouslomituksesta, ympäristöterveydenhuollosta, maaseutuhallinnosta sekä maakuntaliitoista. Vanhat kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet ja kuntien omana tuotantona tuottamat sote-palvelut ja järjestäminen lakkaavat olemasta. Järjestämisvastuu sekä suuri osa palvelutuotannosta siirtyy maakunnille, osa tuotannosta pitää lakiluonnosten mukaan yhtiöittää ja tuottaa markkinoilla suoran valinnan vapauden piirissä. Palveluja tuottavat jatkossa maakunnan konsernin liikelaitos, sen omistama osakeyhtiö, yhdistykset tai muut markkinoilla olevat pk-yritykset tai monikansalliset yhtiöt tai muut yhtiöt. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mitä kaikkea maakunnassamme valinnan vapauden piiriin ja markkinoille siirtyy. Siksi ei vielä tiedetä myöskään kuinka monen työpaikka tulee olemaan maakunnan liikelaitos tai sen yhtiö/yhtiöt, osa henkilöstöstä saattaa rekrytoitua jo markkinoilla toimiviin  muihin yhtiöihin. Tämä aiheuttaa henkilöstön osalta epävarmuutta tulevasta ja tulevaisuudesta.

Valinnanvapaus ja yhtiöittämisvelvoite

Henkilöstön kannalta tämä yhtiöittämisvelvoite toteutuessaan, kuten nyt näyttää käyvän, on mielestäni suurin uhkakuva. Aiemmin ns. turvallinen ”eläkevirka” ei välttämättä ole sitä enää tulevaisuudessa, vaan vaarana ovat jatkuvat yt-menettelyt, jos ja kun yhtiöllä ei olekaan listautuneita asiakkaita suunnitellun mukaisesti. Joudutaanko pahimmillaan vuoden välein karsimaan henkilöstöä toiminnallisista ja taloudellisista syistä? Mitä työehtosopimusta yhtiöissä sovelletaan, joka oleellisesti vaikuttaa työsuhteen ehtoihin. Paljon kysymysmerkkejä ja auki olevia asioita liittyy nimenomaisesti tähän, mitkä palvelut tuotetaan liikelaitoksessa ja mitkä markkinoilla kilpailutilanteessa maakunnan yhtiössä. Toivottavasti tässä ei romutu koko integraatio ja mitä se parhaimmillaan toisi, parempia palveluketjuja ja oikea-aikaisia vaikuttavia turhia käyntejä poistavia prosesseja asiakkaan ja potilaan kannalta.

Henkilöstön asema muutoksessa

Henkilöstön asemasta on valmistelun aikana puhuttu liian vähän, ainoastaan on todettu, että liikkeenluovutuksen periaattein siirrytään maakuntaan. Erityistä irtisanomissuojaa ja 5 vuoden muutosturvaa ei valitettavasti ole säädetty. Liikkeenluovutuksella siirtyvän henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan uudelle työnantajalle. Linjattu myös on, että liikkeen luovutus menettelyä toteutetaan ns. automaationa tässä uudistuksessa. Olisiko ollut kuitenkin parempi sisällyttää viiden vuoden irtisanomissuoja, mikä olisi vähentänyt epävarmuutta henkilöstössä tulevassa muutoksessa? Uskon, että tämä säädös ei runsaitten eläköitymisten vuoksi olisi lisännyt merkittävästi kustannuksia, jos ja kun maakuntatasolla noin 300 henkilöä saavuttaa eläkeiän vuosittain, enemmänkin pelkona on riittävän ja osaavan henkilöstön saanti tulevaisuudessa.

Uudistuksen johdosta ei tavoitella henkilöstövähennyksiä, näin on linjattu. Eläköitymisten myötä kuitenkin varmasti tullaan uuden työnantajan toimesta kriittisesti arvioimaan tarvetta palkata poistuneen tilalle uutta.

Esivalmistelusta valmisteluun

Elämme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun esivalmisteluvaiheesta ollaan siirtymässä valmisteluvaiheeseen, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa ja se on yhä edelleen tietyiltä osin epäselvä. Väliaikaishallinto aloittaa ns. valmistelun, vaikka ei ole vielä täyttä varmuutta mitä ja kuinka? Toki vuoteen 2019 ei ole pitkä aika, vaan tiimalasissa hiekka valuu uhkaavasti ja valmistelulla alkaa olla jopa kiire. Henkilöstön ja henkilöstöedustajien mukanaolo myös väliaikaishallinnon käynnistyessä ja siirryttäessä valmisteluvaiheeseen on ensiarvoisen tärkeätä. Meidän maakunnassa toivon yhteistoiminnalta jatkossakin hyvää ja entistä tiiviimpää asioitten valmistelua yhdessä henkilöstön kanssa. Tämä jos mikä on yksi tärkeimmistä ja oleellisimmista asioista muutoksen onnistuneessa läpiviemisessä ja tulevan yhtenäisen maakunnan rakentumisessa.

Yhteistoiminta

Yhteistoimintaneuvottelut tulevat olemaan mittavat ja moniportaiset, neuvottelut käydään niin luovuttavissa kuin vastaanottavissa organisaatioissa. Neuvottelujärjestelmää ollaan uudistamassa ja neuvottelut tulevista virka- ja työehtosopimuksista valtakunnan tasolla ovat myös käynnissä. Maakunnallinen yhteistoimintaelin tulee käynnistymään ilmeisemmin syksyllä väliaikaishallinnon järjestämänä, sinne nimetään myös henkilöstöedustajat pääsopijajärjestöittäin, jotka edustavat koko maakunnan henkilöstöä ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä. Isoja asioita tulee olemaan pöydällä koskien henkilöstöä ja henkilöstön asemaa mm. palkkojen yhteensovittamiset, kelpoisuusehdot, tehtäväkuvat, työnvaativuuden arviointijärjestelmän luominen, paikalliset sopimukset, yhteistoiminnan rakentaminen, liikkeenluovutukset, henkilöstösiirrot ja monet muut isot asiat. Toivon, että yhteistoiminnassa luodaan hyvät yhteiset käytännöt ja työntekijöitä arvostava henkilöstöpolitiikka, henkilöstö on kuitenkin isoin ja tärkein voimavara, josta kannattaa pitää huoli. Samalla työntekijöitten näkökulmasta luodaan arvostettu työnantaja ja työpaikat, jolla saadaan varmistettua riittävä, osaava, motivoitunut ja ammattitaitoinen sekä hyvinvoiva henkilöstö.

Luodaan yhdessä meille kaikille hyvä ja turvallinen Etelä-Pohjanmaan maakunta.

 

Vesa Maunuksela, henkilöstöedustaja

pääluottamusmies Tehy