Blogi

Kenen vastuulla ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on?

Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii useiden toimijoiden yhteistä tahtoa ja ponnistelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Kuntien kaavoittaminen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen laatu ja sisältö, eri järjestöjen palvelut ja vapaaehtoistoiminta, itsehoito ja lähimmäisvastuu ovat kaikki tärkeitä ikäihmisen arjen hyvinvoinnin elementtejä.

Pitkään jatkuneessa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) valmistelussa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on ollut yksi keskeinen teema. Keskustelua on käyty myös siitä, kenen vastuulla hyte on ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen lopputuloksesta, siitä kuka järjestää palvelut ja kuka ne tuottaa, tulee kuntien vastuulla edelleen olemaan monia tehtäviä, jotka vaikuttavat ikääntyvän väestön arjen hyvinvointiin, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja itsenäisen toiminnan mahdollisuuksiin toimintakyvyn vajeista huolimatta.

Nykyisillä ja tulevilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjillä ja palvelujen tuottajilla on erityisesti neuvonnan ja palveluohjauksen kautta paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näiden lisäksi meillä kaikilla on kuntalaisina myös vastuu niin omasta kuin läheistenkin hyvinvoinnista. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämien on inhimillisesti tärkeää, mutta myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuleekin olla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten jatkovalmisteluissa erityisen tärkeä painopistealue.

Esteetöntä asumista ja mielekästä tekemistä

Kuntien vastuulla on luoda asukkailleen hyvä ja viihtyisä asuinympäristö. Ikäihmisten arjen näkökulmasta se tarkoittaa asumisen ja palvelujen toimivaa kokonaisuutta. Ympäristön ja asuntojen tulee olla esteettömiä ja erilaisten palveluiden helposti saatavilla. Fyysisen toimintakyvyn heiketessä lähipalvelut ovat itsenäisen ja toimivan arjen perusedellytys.

Rakentamisen tulee tukea yhteisöllisyyttä, mutta samalla mahdollistaa yksityisyys. Hyvällä kaavoituksella ja ympäristösuunnittelulla voidaan mahdollistaa ja tukea ikääntyneiden asukkaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi ikäihmisille suunnattuja asuntoja on viime vuosina rakennettu ns. ”elämän keskelle”, jossa on ollut ympärillä valmiina monenlaisia aktiviteetti- ja osallistumismahdollisuuksia tai niitä on tarvittaessa lisätty. Tärkeitä ovat myös esteettömät liikuntareitit, jotka mahdollistavat turvallisen ulkoilun toimintakyvyn vajeista huolimatta. Näillä kaikilla on suuri merkitys ihmisen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaalisen ja henkiseen hyvinvointiin.

Suuri merkitys on myös kuntien vastuulla olevilla koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla. Eläkkeelle jäävän ja ikääntyvän ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta on oleellista löytyykö lähialueelta mielekästä itselle sopivaa tekemistä tai harrastusta yhdessä toisten kanssa.

Vastuu omasta hyvinvoinnista

Työn merkityksen vähentyessä on parasta, jos kukin voi itse päättää, mihin toimintaan omaksi ilokseen osallistuu ja miten mahdollisesti tukee ja auttaa muita. Meillä kaikilla on myös vastuu pitää itsestämme ja omasta hyvinvoinnistamme huolta. Tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on saatavilla monien kanavien kautta. Esimerkiksi niille ikäihmisille, jotka käyttävät nettiä, tietoa on saatavilla lähes rajattomasti. Ikäihmisille suunnattuja eri tahojen järjestämiä luentoja, keskustelutilaisuuksia, senioripiirejä ym. on monella paikkakunnalla hyvin tarjolla.

Kehittyvän teknologian avulla ikäihminen voi myös seurata omaa fyysistä suoriutumistaan ja kuntoaan. Kunnon kohentamiselle voi asettaa vaikkapa päivittäisiä tavoitteita. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon aktiivisuusranneke, josta saa monenlaista tietoa esimerkiksi omasta liikkumisestaan, unen määrästä ja laadusta. Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii myös omaa tahtoa ja aktiivisuutta esimerkiksi hakeutumalla palvelu- ja hoidontarpeen arviointiin hyvissä ajoin. Toisten ja samalla omaakin hyvinvointia voi lisätä myös auttamalla ja tukemalla muita, läheisiä ja ystäviä. Erilaiset eläkeläis- ja vapaaehtoisjärjestöt antavat tähän monenlaisia kanavia. Eläkkeelle jääneillä ja jäävällä väestöllä on paljon osaamista, tietoa ja taitoa annettavana muille, niin nuoremmille kuin iäkkäämmillekin.

Mutkattomat ja ennakoivat palvelut

Siinä vaiheessa, kun ikäihmiselle herää arjen selviytymisen kannalta tarve sosiaali- ja terveyspalveluihin, tulee palvelutarpeen arviointiin päästä mahdollisimman mutkattomasti ja nopeasti. Palvelujärjestelmää kehittäessään tulee sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän ja tuottajan kiinnittää tähän kohtaan erityistä huomiota. Neuvonnan ja asiakasohjauksen tulee ensisijaisesti painottua ennaltaehkäiseviin, ikäihmisen omien voimavarojen tukemiseen ja mahdollisimman hyvin yksilöllisesti räätälöityihin palvelukokonaisuuksiin.

Silloin, kun ikäihminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaana, asiakassuunnitelmissa tulisi huomioida nykyistä enemmän kuntouttava ja ennakoiva näkökulma. Kuntoutusta ja tarvittavia apuvälineitä tulee olla nopeasti saatavilla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ikäihmisen toimintakyvyn tukemiseen pystytään panostamaan, sitä enemmän sillä on vaikutusta ikäihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Palvelujen ja hoidon tähtäimenä tulee olla ikäihmisen mahdollisuus elää mahdollisimman normaalia elämää toimintakyvyn vajeista huolimatta.

Omassa kodissa yhteisellä tahdolla ja työllä

Yhteiskunnassamme on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi ikääntyvän väestön kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Se edellyttää kaikkiin edellä mainittuihin asioihin panostamista. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii useiden toimijoiden yhteistä tahtoa ja ponnistelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien, palveluntuottajien ja järjestöjen toiminnalla on suuri merkitys ikääntyvän väestön hyvinvointiin unohtamatta omaa ja lähimmäisen vastuuta. Kokonaisuuden hahmottaminen ja eri osa-alueisiin panostaminen vaatii sekä kuntien ja maakuntien että kansallisen tason linjauksia ja strategiaa.

Anneli Saarinen
I & O -muutosagentti (ikäihmiset ja kaikenikäisten omaishoito)
Etelä-Pohjanmaan SOTE-uudistus