Kysy meiltä

Sinun mahdollisuutesi vaikuttaa on NYT!

Kysy, kerro ja ota kantaa oheisella lomakkeella. Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiisi tällä sivulla.

Voit myös lukea vastauksia aiemmin tulleisiin kysymyksiin.


Vastauksia

Ohessa vastauksia aiemmin tulleisiin kysymyksiin.

 

Miten esim. nykyisten liikelaitoskuntayhtymien yksiköiden ja osastojen laitoshuoltajien ja puhdistuspalvelualan työntekijöiden käy sotessa? Puhutaan vain hoitohenkilökunnasta. Ulkoistetaanko laitoshuoltajien työt, kun sote toteutuu?

Nimimerkki: Luuttu Lyyli

Varsinainen henkilöstösuunnittelu aloitetaan syksyllä 2017, kun lainsäädäntöpaketin tarkempi sisältö on tiedossa. SOTEMAKU-johtoryhmä on linjannut esimerkiksi, että valmistelun aikana pidättäydytään ulkoistusratkaisuista, jotka olisivat voimassa 1.1.2019 eteenpäin ja huolehditaan koko valmistelun ajan hyvän yhteistoiminnan toteutumisesta. Lisäksi valtakunnan tasolla on todettu, ettei maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteena ole vähentää henkilökuntaa.

Johanna Sorvettula
Konsernimuutosjohtaja,
maakunta- ja sotejärjestämisuudistus

Mikä on päämäärä sote-uudistuksella? Onko päämääränä toiminnalla:

a)      Onko se yksilön kestävä terveys ja omatoimisuus asioissaan, mutta myös avun saannin helppous, kun yksilön tila sitä vaatii?

Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Soteuudistuksen tehtävänä on osaltaan tehdä mahdolliseksi omatoimisuuden ja kestävän terveyden toteutuminen ja auttaa ja palvella tilanteissa, joissa edellinen ei syystä tai toisesta toteudu tai ole mahdollista.

b)      Onko se ylläpitää samaa tarjontaa apua ja tukea tarvitseville ja hakeville jatkossakin, kuten ennen sotea, mutta että rahat ohjataan siihen toimintaan eri paikasta kuin nyt?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään niitä tarvitsevia varten. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaan maakunta päättää sote-palvelustrategiassa järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnnalla on vastuu huolehtia asianmukaisesta palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palvelut tulee toteuttaa yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä maakunnan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, lähipalveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on osa valtion maakunnalle ohjaamaa yleiskatteellista rahoitusta.

c)      Onko tarkoitus että yhteiskunta saa soten tuloksena toimivampia yksilöitä, jotka saavat ”sopivasti tukea” ja osaavat sitä hakea, sekä että heitä myös informoidaan sopivista vaihtoehdoista, ilman että rajoitetaan yksilön valinnan vapautta, avun saamiseksi?

Soteuudistuksen tavoitteena on osaltaan huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja toimintakyvystä sekä tarjota palveluja niiden edistämiseksi. Valinnanvapauslakiesityksen mukaan maakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaat saavat oman palvelutarpeensa mukaista ohjausta ja neuvontaa. Maakunnalla on velvollisuus huolehtia asiakkaiden palvelujen yhteensovittamisesta.

Päivi Saukko
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija,
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Harri Jokiranta
Projektinjohtaja,
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Miten sote-uudistus vaikuttaa asiakkaan yksityisyyssuojaan? Tällä hetkellä asiakas voi tehdä tietojen luovutuskieltoja sekä estää tietojen välittämisen halutessaan eri organisaatioille. Järjestelmässä on ollut puutteita nykyiselläänkin ja tietoturvarikoksista raportoidaan. Jokaisella kansalaisella tai hänen edunvalvojallaan tulee olla oikeus päättää, mitä tietoja hänestä tallennetaan ja mihin. Miten asiakkaan yksityisyys ja oikeusturva varmistetaan jatkossa?

Nimimerkki: Pirkko

Sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen ammattilaiset suhtautuvat yksityisyyden suojaan aina vakavasti. Yksityisyydensuoja on Suomessa lainsäädännössä useissa eri laeissa tiukkaan säänneltyä. Potilaiden ja asiakkaiden luottamus on osa hoitosuhdetta, se on luottamusta hyvään hoitoon ja hyvään tietojen käsittelyyn. Maakuntauudistuksella tavoitellaan asiakkaiden ja potilaan palveluiden ja hoidon hyvätasoista integraatiota.

Potilaan yksityisyydensuojasta huolehditaan nyt ja jatkossakin. Tarkkoja säännöksiä tietojen käsittelyyn maakunnassa ja sote-palveluissa ei vielä ole. Kanta-arkiston käyttämiseen tällä hetkellä liittyvä kieltomahdollisuus tämän hetkisen tiedon mukaan säilyy. Rekisterinpitäjärajoihin on tulossa muutoksia: jatkossa maakunta on palvelujärjestäjänä yksi rekisterinpitäjä aikaisempien useiden julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden sijaan. Tietosuojapoikkeamia on ollut Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vähän. Ohjeistus ja valvonta tulevat korostumaan tulevassa uudistuksessa maakunnan näkökulmasta.

Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisen perusvelvollisuuksiin kuuluu huolehtia asiakkaan yksityisyyden suojasta. Teknisillä ratkaisuilla turvataan tietoturvaa ja luodaan alusta tietojen luottamukselliselle käsittelylle.

Johanna Sorvettula
Konsernimuutosjohtaja,
maakunta- ja sotejärjestämisuudistus

Tuleeko soten myötä tilanteita, joissa esimerkiksi hoitajia irtisanotaan? Esimerkiksi jos vanhustenhoitoa keskitetään isoihin yksiköihin? Joutuvatko vakituisessa työsuhteessa olevat hoitajat pelkäämään työpaikan menettämistä?

Nimimerkki: Hoitaja

Tulevassa SOTE ja maakuntauudistuksessa työsuhteessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy uuden maakunnan palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteella. Työntekijät säilyttävät siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Prosessiin liittyvät tarkemmat periaatteet tarkentuvat lainsäädännön valmistumisen myötä ja vuoden 2018 tammikuussa valittavan maakuntavaltuuston hyväksymän palvelustrategian mukaisesti.

Henkilöstön asemasta voi lukea tarkemmin alueuudistus.fi-sivustolta:
Henkilöstö
Palvelussuhdeturva

Harri Jokiranta
Projektinjohtaja,
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Johtamiskulttuurin kehittäminen ja vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan sotemaku-uudistuksessa.

Etelä-Pohjanmaan SOTE:n ja maakuntauudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityisesti huomiota johtamiskäytäntöjen kehittämiseen ja vahvistamiseen tulevassa organisaatiossa. Strategiset tukipalvelut -työryhmän apuna toimii johtamisjärjestelmä-työryhmä, jossa osaltaan käsitellään tätä tärkeää kysymystä.

SOTE ohjausryhmä on kokouksessaan 23.9.2016 väliraportin käsittelyn yhteydessä linjannut henkilöstörekrytointeihin liittyen suosituksena, että ”Vältetään nykyisissä palvelurakenteen henkilöstörekrytoinneissa pysyviä työsuhteita 31.12.2018 saakka.” SOTEMAKU-uudistuksen osalta lopulliset henkilöstörekrytointeihin liittyvät päätökset tekee vuoden 2018 alussa vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Myös STM on eri yhteyksissä korostanut johtamiskäytäntöjä ja -osaamista keskeisenä välineenä toteuttaa kansalliselle uudistukselle asetettuja tavoitteita.

Harri Jokiranta
Projektinjohtaja,
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Johanna Sorvettula
Konsernimuutosjohtaja,
maakunta- ja sotejärjestämisuudistus

Olen huolissani kuntoutuksen näkyvyydestä sote-uudistuksessa. Selvää työryhmää ei ole, ja kuntoutuksen näkyvyys on erittäin vähäistä uudistuksen tässä vaiheessa. Nyt se on mukana vain käsitteenä. Kuinka kuntoutus otetaan huomioon suunnittelussa? Miten yksityiset palvelutuottajat (esim. fysioterapia ja toimintaterapia) näkyvät maakunnassa vai kaatuvatko pienyritykset?  Kuntoutus on laaja käsite ja kattaa suuria asioita, mutta sen näkyvyys suunnittelussa on heikko. Panostakaa jokin pienryhmä kartoittamaan kaikki kuntoutusmuodot ja niiden saatavuus, jotta palveluohjaus on helpompaa.

Nimimerkki: Katri

Kuntoutusta ei suinkaan ole unohdettu sote-valmistelussa, ja kuntoutus on myös kansallisella tasolla nostettu tärkeäksi asiaksi. Kansallisella tasolla Kuntoutuksen uudistamiskomitea selvittää kuntoutuksen kokonaisuusuudistusta. Lisäksi valinnanvapauslailla on merkitystä asiassa. Kuntoutusta tarkastellaan monipuolisesti jo nyt valmistelussa ja se nähdään palvelukokonaisuuksiin integroituneena. Mutta olet varmasti oikeassa siinä, että tarvitaan myös alatyöryhmiä rakentamaan esim. alueelliset toimintamallit liittyen toimintaterapian/fysioterapian ynnä muiden kuntoutukseen liittyvien palvelukokonaisuuksien järjestämiseen ja tuottamiseen. Pääprosessityöryhmät voivat perustaa alatyöryhmiä tarpeen mukaan.

Päivi Saukko
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija,
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Tulevatko terveyskeskukset ja peruspalvelut säilymään pienissä n. 3000–3500 asukkaan kunnissa? Välimatkat maaseudulla kun ovat muutenkin jo pitkät.

Nimimerkki: Päivi maaseudun haja-asutusseudulta

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten palveluihin pääsyä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimiva kokonaisuus, jossa palvelut ja hoitopolut ovat sujuvia, on jonoja nykyistä vähemmän.

Lähipalveluja on tarkoitus monipuolistaa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään uudenlaisilla lähipalveluilla, joita ovat mm. digitaaliset palvelut ja neuvonta, kotiin tuotavat palvelut ja liikkuvat palvelut. Digitaaliset palvelut vähentävät asiakkaan matkustustarvetta ja säästävät aikaa. Asiakas voi esimerkiksi varata ajan tai kysyä asiakasneuvojalta netissä. Tarvittaessa on myös mahdollista keskustella etälääkärin tai sosiaalityöntekijän kanssa virtuaalisesti nettipalvelussa. Asiakas voi jatkossakin asioida edelleen myös puhelimitse ja kasvokkain. Asiakkaan kotiin tulevat tarvittaessa neuvolan perhetyöntekijät, ja myös esim. iäkkäät saavat palveluja ja apua kotiin. Liikkuvia palveluja ovat esim. rokotusbussi, joka tulee lähelle asiakkaita.

Vuoden vaihteessa julkaistut linjaukset valinnanvapauden säätelystä ja käytännön ratkaisuista tulevat osaltaan vaikuttamaan palvelujen saatavuuteen maakunnan alueella. Maakunnan sosiaali- ja terveyskeskusten sijainti ratkaistaan aikanaan osana vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston hyväksymää palvelustrategiaa. Vielä tässä vaiheessa valmistelua ei ole tehty päätöstä esim. sosiaali- ja terveyskeskusten fyysisestä sijainnista maakunnassa. Peruspalvelut tulevat kuitenkin säilymään kaikkien kuntalaisten saatavilla. Tulevaisuudessa tämä ratkaistaan ja palvelut toteutetaan varmasti eri tavoin kuin tänä päivänä.

Harri Jokiranta
Projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Henkilöstön asema askarruttaa. Mitä muutoksia sote tuo tullessaan? Joudummeko hakemaan nykyistä työtämme uudelleen? Entä ellei enää kelpaakaan samaan työhön, minne sitten laitetaan?

Nimimerkki: Soteen…

Henkilöstön asema turvataan liikkeenluovutuksen periaatteella, jolloin he siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä säilyttäen siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Prosessiin liittyvät tarkemmat periaatteet tarkentuvat lainsäädännön valmistumisen myötä.

Henkilöstön asemasta voi lukea tarkemmin alueuudistus.fi-sivustolta:
Henkilöstö
Palvelussuhdeturva

Harri Jokiranta
Projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Miten suunnitelmissa on huomioitu Green Care -toiminta ja sen periaatteisiin pohjaavat palvelut? Luonto- ja eläinavusteisten palvelujen vaikuttavuus on todettu useissa tutkimuksissa ja ne ovat laajasti käytössä muissa pohjoismaissa ja mm. Saksassa ja Hollannissa. Jotkut sairaanhoitopiirit ja kunnat ostavat jo Suomessakin palveluja mm. päihde- ja mt-kuntoutujille, kehitysvammaisille sekä lastensuojelun asiakkaille. Sopiva toimintamuoto myös kuntouttavaan työtoimintaan. Tulokset ovat lupaavia ja palvelu kustannustehokasta.

Tavoitteena on kuntouttaa, tuoda tyytyväisyyttä arkeen, onnistumisen elämyksiä, itsetuntoa, korjata vuorokausirytmiä, oppia eläimiä hoitamalla huolehtimaan omasta hyvinvoinnista, saada peili omille tunteilleen, oppia keskittymistä ja rauhoittumista jne. Tavoitteena estää pitkät hoitojaksot, laitossijoitukset, huostaanotot, koulun ja opintojen keskeytyminen, työelämän ulkopuolelle jääminen sekä syrjäytyminen… puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksesta, jota voimme estää mahdollistamalla osallisuuden kokemukset ja arjen toimijuuden onnistumisen elämyksineen!

Samalla lisätään maaseudun elinvoimaisuutta ja pienyrittäjyyttä hyödyntämällä terapeuttiset maatila- ja maaseutu- sekä luontoympäristöt! Koulutettuja ja innostuneita toimijoita olisi alalle tulossa, kun vain ostajataho ymmärtäisi palvelun hyödyt ja ennaltaehkäisyn sekä varhaisen puuttumisen  kustannusvaikutukset!

Green Care -toimijoille on laadittu laatuvaatimukset sekä vihreän voiman (luontomatkailu) sekä vihreän hoivan (sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisen tarjoamat palvelut) palveluntuottajille. Laatumerkit ovat haettavissa tammikuussa 2017. Toimijoiden on tehtävä omavalvontasuunnitelma, turvallisuussuunnitelma ja työkirja toiminnankuvauksineen, jonka jälkeen on mahdollista hakea laatumerkkiä. Samoin sosiaalipedagogista hevostoimintaa tarjoavat saavat koulutuksen jälkeen mahdollisuuden liittyä SPHT yhdistyksen jäseniksi ja oikeuden käyttää koulutuksesta ja osaamisesta kertovaa merkkiä toimintansa markkinoinnissa.

Olisivatko nämä inhimilliset ja asiakaslähtöiset palvelumuodot hyödynnettävissä, nyt kun suunnitelmissa on palveluseteli  ja henkilökohtainen budjetti tietyille asiakasryhmille?

Nimimerkki: Suuresti kiinnostunut

Toiminnalliset menetelmät tulevat olemaan osa tulevaisuuden palvelukenttää eri sektoreilla. Kysyjän mainitsemat palvelut hyödyttävät monesta eri näkökulmasta; asiakas saa yksilöllistä ja toimintakykyä tukevaa palvelua, yksityissektori yli sosiaali- ja terveyspalvelujen (esim. maanviljely) saadaan mukaan tukemaan  hyvinvointia ja työntekijän näkökulmasta palvelutarjonta laajenee eikä kaikkeen tarvitse kyetä itse. Eli Green Care on hyvä täydentävä hoito- ja palvelumuoto monelle eri asiakasryhmälle.

Palveluseteli – tai asiakasseteli, jota nimitystä on alettu käyttää – ja henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön sen mukaisesti, kuin ne kansallisella tasolla linjataan.

Päivi Saukko
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija,
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Harri Jokiranta
Projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan SOTE

Olen nyt lukenut muutaman kuukauden Pohjalainen-sanomalehteä. Se on jatkuvasti täynnä kirjoituksia, joissa vastustetaan hallituksen suunnitelmaa, jossa Vaasan keskussairaala ei tulisi kuulumaan laajennetun päivystyksen sairaaloihin.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Minkälaisia päivystyspotilaita ei enää Vaasassa hoidettaisi, vaan heidät toimitettaisiin Seinäjoelle? En ole mistään saanut tähän vastausta lehtiä lukemalla. Ihmisillä on käsitystä mm. että koko päivystys loppuu Vaasasta ja synnytykset siirtyvät Seinäjoelle, puhumattakaan kieliongelmista.

– Leena

Terveydenhuoltolain muutosesityksen mukaan laajalla ympärivuorokautisella päivystyksellä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi (”välitön” vakiintuneen käsityksen mukaan tarkoittaa sairaalapäivystystä). Asetusluonnoksen mukaan laajan päivystyksen sairaalan on järjestettävä päivystys seuraavilla erikoisaloilla: akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen tai geriatrian erikoisaloilla sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteessä.

Muussa kuin laajan päivystyksen sairaalassa, jollainen Vaasa olisi, lain muutosesityksen mukaan on ylläpidettävä ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Asetusluonnoksen mukaan päivystyksessä  tulee olla palvelutarvetta vastaavasti keskeisten erikoisalojen päivystys siten kuin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa on tarkemmin määritelty. Vaasan kohdalla siis ratkaisevaksi tulee se, miten Turun yliopistollisen sairaalan ERVA:ssa (erityisvastuualue) asiat sovitaan. Periaatteessa asetusluonnoksen mukaan näyttäisi mahdolliselta, että Vaasassa olisi yhtä laaja päivystys kuin laajan päivystyksen sairaaloissa ilman laajan päivystyksen sairaalan statusta, jos erityisvastuualueella niin sovitaan. Todennäköisesti olisi joitakin erikoisaloja, jossa päivystysvalmius ei olisi vältön.

Huoli, joka muissa kuin laajan päivystyksen sairaaloissa on, perustuu paljolti siihen, että samanaikaisesti valmistellaan hoitojen keskittämisasetusta. Tässä saatetaan velvoittavasti keskittää jotkut hoidot, esim. tekonivelkirurgia tai jotkut syöpäleikkaukset, laajan päivystyksen statuksen omaaviin 12 sairaalaan. Tällöin saattaisi olla vaikeata rekrytoida muuhun sairaalaan riittävästi lääkäreitä suunnitellunkaan päivystystoiminnan pyörittämiseen. Erityisen suuri merkitys olisi synnytystoimintojen keskittämisellä harvempiin sairaaloihin.

Jaakko Pihlajamäki
sairaanhoitopiirin johtaja,
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

I regeringens förslag till jourförordning för centralsjukhusen föreslås att den så kallade omfattande jouren i Österbotten skall koncentreras till Etelä-Pohjanmaan keskussairaala i Seinäjoki från och med 2019. På vilket sätt avser sjukhuset att garantera svenskspråkiga patienter vård på modersmålet?

– Markus

Tack för att du lyfte fram denna fråga. Finland är ett tvåspråkigt land. Södra Österbottens centralsjukhus tar hand om och ansvarar för behandlingen av patienter och patientsäkerheten.

Flera anställda har studerat andra inhemska språket och främmande språk.  Centralsjukhuset  har ordnat och fortsätter att ordna språkkurser för personalen. Sjukvårdsdistriktet har en kundpanel som deltar i utvecklingen av verksamheten och utvärderar genomförandet ur kundernas synvinkel. Vi betjänar patienterna på båda officiella språken.

Johanna Sorvettula
Förvaltningsdirektör, vicehäradshövding
Södra Österbottens sjukvårdsdistrikt

Miten tulee selviämään vaikeasti liikuntavammainen 75-vuotias, mikäli kuljetuspalveluun puututaan? Lähimmät omaiset asuvat kaukana eivätkä naapuritkaan pysty auttamaan. Palvelut ovat 10 km päässä, ja ikä pahentaa vaikeavammaista yhä huonompaan kuntoon. Minua arveluttaa koko SOTE!

– Liisa haja-asutusalueelta

Vaikeavammaisille myönnettäviä palveluita ohjaa laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380), vaikka sote-uudistus onkin tulossa. Tämän lain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Mikä on sote- ja maakuntauudistuksen tavoite?

Hallituksen marraskuisten linjausten mukaan uudistuksen tavoitteena on vähentää ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa sekä luoda edellytykset kestävyysvajeen vähentämiseksi. Tätä korostetaan myös hallituksen 5.4.2016 linjauksissa: sote- ja maakuntauudistuksen keskeisenä tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Kustannustenhallinnan parantamisen tulee olla näin uudistuksen lainvalmistelussa ja toimeenpanossa keskeisenä periaatteena.

Asiakkaan valinnanvapaus on keskeinen keino peruspalvelujen saatavuuden parantamisessa. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan kokoamalla palvelut yhden järjestäjän eli maakunnan alaisuuteen. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelut sekä ihmisiä lähellä tapahtuva päätöksenteko.

Mitä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio?

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tarkoittaa, että kaikki palvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on yhteensovittaa palvelut toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi.  Tämä koskee kaikkia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.