Blogi

Yhdessä tekeminen on asenne – ei osasto

Onnistunut muutos edellyttää yhdessä tekemistä. Maakuntalaissa edellytetään asukkaiden laajaa ja monimuotoista osallistamista sekä palveluiden järjestämisen että tuottamisen osalta. Vaikka erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon parissa asiakasosallisuudella on jo pitkät perinteet, muutosprosessin vaatimukset aikatauluineen ovat nostaneet osallisuuden edellytykset aivan uudelle tasolle. Tiedämme, että laadukkaiden palveluiden ja palveluverkostojen luomiseksi tarvitaan vertaisten ja monialaisten toimintojen luomista sekä yhteisiä tavoitteita, joihin halutaan sitoutua. Ainoastaan asiakkaalle tuotetun arvon kautta voimme tuottaa laadukkaita palveluita. Mutta miten arvo syntyy?

Laaja-alaisen toimintaympäristön muutoksessa terminologia täytyy yhdenmukaistaa, kuten tässä tapauksessa osallisuuden käsite. Sitä on kuitenkin lähes mahdoton asettaa yhteen sapluunaan sen monimuotoisuuden vuoksi. Yleisimmin osallisuus ymmärretään palveluiden järjestämisen ja tuottamisen osalta kuitenkin asukkaiden tieto-osallisuuden, suunnitteluosallisuuden, päätösosallisuuden, toimintaosallisuuden sekä arviointiosallisuuden jaotteluna. Ennen kaikkea osallisuus tarkoittaa kokemusta yhteen kuulumisesta sekä kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta, mitkä luovat pohjan hyvinvoinnille ja toisen ihmisen ymmärrykselle. Arvo syntyy kohtaamisissa.

Onnistunut muutos edellyttää rakenteita ja koordinaatiota. Monialaisessa yhteistyössä kaikkein toimivimpia ovat sellaiset ratkaisut, joilla on pysyvyyttä ja mitkä on jalkautettu vakiintuneisiin rakenteisiin. Muutoksessa tarvitaankin nyt sellaisia osallisuuden toimintamalleja, mitkä saadaan paitsi sidottua pysyväksi osaksi uusia rakenteita ja strategioita mutta joilla on myös nimi. On nimittäin havaittu, että asukasosallisuuden tuloksekas hallinta edellyttää koordinointia. Tarvitaan ihmisiä! Esimerkkejä löytyy muun muassa osallisuusvastaavien verkostoista sekä vuorovaikutus- ja osallisuuskoordinaattoreista. Toiminnan koordinoinnin lisäksi tarvitaan kuitenkin eri hallinnon alojen toimintaympäristöjen sekä eksistentiaalista että juridis-eettistä vertaisuutta, mitkä mahdollistavat samanlaiset asenteet, kulttuurin sekä johtamiskäytännöt osallisuuden mahdollistajina. Yhdessä tekeminen on asenne – ei osasto.

Onnistunut muutos edellyttää välineitä. Etelä-Pohjanmaalla tehdään lujasti töitä asukas- ja asiakasosallisuuden eteen. Kokemusta erilaisista kansalais- ja asukasraadeista sekä asiakaskyselyistä on laajasti, mutta samaan aikaan kartoitetaan myös uusia tapoja toimia. Useissa seminaareissa ja työpajoissa on aihetta työstetty eri näkökulmista käsin yhteistyössä asukkaiden, ammattilaisten, päättäjien ja kokemustoimijoiden kanssa. Lisäksi SOTEMAKU valmistelussa on mukana oma työryhmänsä pohtimassa maakunnallista osallisuussuunnitelmaa. Maakunnassamme on todellista halua kuunnella, ymmärtää sekä rakentaa kumppanuuksia. Uusia työkaluja osallisuuden mahdollistamiseksi etsitään jatkuvasti, joista yhtenä esimerkkinä deliberatiivisen demokratian toimintamalli, mikä on saanut maakunnassamme lämpimän vastaanoton. Edustuksellisen demokratian rinnalle kaivataan lähidemokratiaa tukevia kuulemisen muotoja. Seinäjoella 23.2.2017 järjestetty tilaisuus Keskusteleva demokratia – kansalaisosallisuus pysyväksi osaksi päätöksentekoa -osallisuustyöpaja antoi paitsi kokemusta deliberaatiosta myös osviittaa siitä, millaisia keinoja tarvitaan osallisuuden kokemuksen vahvistamiseksi. Kaivataan ketteriä, konkreettisia ja helppoja kuulemismenetelmiä sekä ihmisten henkilökohtaista kutsumista mukaan vaikuttamaan asioista, mitkä juuri heitä koskettavat. Lisäksi suuri merkitys nähdään sillä, että asukkaat saavat suoran palautteen osallistumisestaan sekä sen merkityksestä esimerkiksi palveluiden kehittämiseen. Tästä syystä Etelä-Pohjanmaalla ollaan mukana myös Sosiaali- ja terveysministeriön kokeilussa Arvokas tieto -hankkeen kautta, missä halutaan luoda asiakasosallisuuden valtakunnallinen toimintamalli osana sote-palveluiden kehittämistä. Tieto syntyy kohtaamisissa.

Onnistunut muutos edellyttää tilaa ja tunnetta. Uusien toimintamallien omaksuminen ja eri toimijoiden välisten arvojen ja asenteiden yhteen asettuminen vaatii aikaa. Ihmisten parissa työskentely on luovaa puuhaa! Luovuus sekä ihmisten kohtaaminen vaativat tilaa ja aikaa onnistuakseen. Tämä tulisi huomata sekä päätöksenteossa että arjen työssä. Tunne syntyy kohtaamisissa.

Samaan aikaan itse kokemus syntyy mikrokohtaamisessa 0,5 sekunnin – 2 minuutin aikana. On siis melko selvää, ettei hapannaamana kovin pitkälle pötkitä. Sanotaankin, että hyvän johtaminen sekä sen vieminen rakenteisiin luo mahdollisuuksia kohtaamisiin. Onnistunut muutos edellyttää yhdessä tekemistä, mutta ennen kaikkea hyvän jakamista.

 

Julia Sillanpää
Kehittämissuunnittelija, sosiaalipsykologi
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Aksila